jump to navigation

Käännösdekkareiden tarjonnasta 12. marraskuu, 2008

Posted by Leena Korsumäki in Dekkariseurassa tapahtuu.
Tags: ,
trackback

Kirjoitin Ruumiin kulttuurin kolmosnumeron pääkirjoituksessa käännösdekkareista ja jatkaisin mielelläni keskustelua aiheesta täällä Dekkariseuran blogissa.

Aluksi pieni referaatti niille, jotka eivät ole pääkirjoitusta nähneet. Käännösdekkareilla menee Mitä Suomi lukee -listausten mukaan hyvin, mutta kärjessä tuntuvat säännöllisesti olevan nimet, jotka ovat olleet markkinoilla jo vuosikausia (kuten Cornwell, Grisham).  Luonnollisesti joku uusi nimi aina hivuttaututuu mukaan, kuten Stieg Larsson tällä hetkellä, mutta häneltähän ei tule enää uusia kirjoja. Esitin toivomuksen, että dekkarinlukijoiden suuri massa tarttuisi uteliaammin myös vähemmän tunnettuihin ja mainostettuihin nimiin, jotta laadukas käännösdekkaritarjonta säilyisi.

Surin pääkirjoituksessa myös sitä, että eräiden kiitettyjen mutta ilmeisen vähän myyvien tekijöiden suomentaminen jää kesken, esimerkkeinä mainitsin Michael Dibdinin ja Boris Akuninin.

Kenen ulkomaisen dekkaristin teoksia kaipaisit suomeksi (joko lisää tai täysin uusina)? Entä olisiko jonkun ”vanhan” staran suomentaminen aiheellista lopettaa?  Vai etkö välitä tuon taivaallista siitä mitä suomennetaan, koska luet käännösdekkareita vain alkukielellä?

Itse luen englanniksi varsinkin historiallisia dekkareita, joita ei kovin paljon ole suomennettu. Toivoisin että olisi, sillä niissä käytetty kieli on yleensä kuvaamansa aikakauteen sidottua eikä siksi välttämättä kovin yksinkertaista. Ja esim. Ann Perryn viktoriaanisen aikakauden Lontooseen sijoittuvat kirjat sisältävät paljon työväenluokan dialogia, josta menee väkisin osa yli ymmärrykseni, koska ne on kirjoitettu murteella.

Historiallisen dekkarin saralta toivoisin, että joku kustantamo tarttuisi Jed Rubenfeldin hienoon kirjaan The Interpretation of Murder, jonka miljöönä on vuoden 1909 New York, sivuhenkilöinä Sigmund Freud ja Carl Jung.

Toivelistaani muista käännösdekkareista: Elizabeth Georgen suomentamista pitäisi ehdottomasti jatkaa (ja tähän onkin mahdollisesti näkymässä valoa tunnelin päässä). Ja Reginald Hillin. Ja…

Entä kuinka paljon kaikkea hyvää onkaan englanninkielisen dekkarikirjallisuuden ulkopuolella. Siitä ei minulla ei ole edes aavistusta.

Sana on vapaa, kerro käännössuosikeistasi ja -toiveistasi.

Mainokset

Kommentit»

1. AH - 7. helmikuu, 2011

Vaikea uskoa, että Akuninin suomentaminen olisi jäänyt kesken sen vuoksi, ettei kirjailija muka myisi Suomessa. Suomennetut kirjat katosivat heti kaupoista; suomentaminen loppui siinä vaiheessa kun olisi pitänyt suomentaa yksi parhaista (ja poliittisimmista) Akunineista ikinä, Statskii sovjetnik (”Valtioneuvos”). Muistaakseni WSOY selitti, että kyseessä olivat ”sopimukseen liittyvät tekniset ongelmat”.

Yksi parhaista vakoiluromaaneista, jonka ikinä olen lukenut, on David Ignatiuksen ”Agents of Innocence”, joka olisi hieno nähdä suomennettuna.

2. bettyedna - 24. marraskuu, 2008

Susanna Gregoryllä on omat nettisivut Matthew Bartholomewin nimellä:

http://www.matthewbartholomew.co.uk/

Sivuilta löytyy esittelyt kirjoista sekä muutakin tietoa. Matthew on lääkäri joka toimii Cambridgessä. Sarja alkaa vuodesta 1348 ja on jatkunut ainakin 13 kirjan verran.

Olen huomannut, että Akateemisesta Gregoryn kirjat ’katoavat’ aika nopeasti, kun uusimmasta tulee sinne kappaleita. Vanhempia saattaa löytyä – paitsi ei tietenkään enää sarjan ensimmäisiä osia…

Susannalla on myös Lontooseen 1600-luvulle sijoittuva Thomas Chaloner-sarja. Siitä on tullut ainakin 3 kirjaa. Huomasin äsken että Gregoryllä on Thomas Chaloner blogi. Sinne löytyy linkki etusivun News-linkistä!

3. Leena Korsumäki - 22. marraskuu, 2008

Kertoisitko jotakin lisää Susanna Gregorystä ja Matthew Batholomew -kirjoista. Aivan uusi kirjailija- ja päähenkilönimi minulle.

4. bettyedna - 17. marraskuu, 2008

Joskus kyllä ihmettelen joidenkin kirjojen suomentamista (mm Cornwell) mutta koska ne menevät kaupaksi niin suomentaminen on varmaan perusteltua. Mutta koska minä en kaikkia dekkareitakaan lue niin annettakoon kaikkien kukkien kukkia. En halua kieltää mitään.

Itse olen joskus toivonut Ellis Petersin munkki Cadfael kirjojen suomennosten jatkamista. Mutta kuulin, että kirjat eivät enää sovi Otavan tyyliin. Joten se siitä. Olen myös esittänyt useille kustantajille pyynnön Susanna Gregoryn Matthew Bartholomew-kirjojen suomentamista. Mutta turhaan. Michael Dibdiniä olisin halunnut edelleen lukea suomeksi. Mutta kun ei niin kait se sitten on ei. Lisäksi harmittaa, että mm. Peter Loveseyn mainio Peter Diamond-sarja jäi vain kahteen suomennokseen. Toistaiseksi. Toivotaan nyt, että Peter Robinsonin suomentaminen sentään jatkuisi ensi keväänä.

Itselläni on aika lista niistä ulkomaalaisista kirjailijoista (edellä mainittujen lisäksi) joiden kirjoja haluaisin edelleen lukea: Ian Rankin, Kjell Eriksson, Alexandra Marinina, Donna Leon, John Harvey, Arne Dahl, Jo Nesbo, Håkan Nesser, Xiaolong Qiu, Andrea Camilleri jne. Ja jos mukaan tulisi uusia tuttavuuksia niin olisin vain onnellinen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: