jump to navigation

P.D. James: Todistajan kuolema 10. joulukuu, 2010

Posted by Kirsi Luukkanen in Dekkariarvioita.
Tags: , , ,
trackback

Moraalin voimaa

P. D. James: Todistajan kuolema
(Death of an Expert Witness, 1977)
Suom. Jaakko Kankaanpää. Otava 2010. 399 s.

P. D. James on yksi kaikkien aikojen dekkarisuosikkejani. Siksipä on suuri ilo, kun käsillä on lopultakin aikaisemmin suomentamaton, järjestyksessä kuudes Dalgliesh-romaani Todistajan kuolema kirjailijan vahvalta luomiskaudelta 1970-luvun lopulta. Elokuussa 90 vuotta täyttänyt James on edelleen aktiivinen ja vahvassa kirjallisessa vireessä, joten on mielenkiintoista verrata yli 30 vuoden takaista dekkaria tuoreempiin teoksiin.
Pienellä paikkakunnalla itäisen Englannin suomailla sijaitsevassa rikoslaboratoriossa murhataan yksi sen osastopäälliköistä. Tämä on tunnettu vaikeana luonteena ja on siis kerännyt paljon vihamiehiä. Tapausta tutkimaan saapuu Lontoosta komentaja Adam Dalgliesh. Epäillyt ovat ammattilaisia, jotka totisesti tietävät mihin nykyaikainen rikostutkimus pystyy.

Romaani etenee tutun kaavan mukaan ja on täynnä tuttuja ansioita. Se jakautuu viiteen suurlukuun, joista ensimmäisessä esitellään tarinan henkilöt, toisessa tapahtuu murha, ja niin edelleen. Juonikuvio rakennetaan hitaasti ja voisi sanoa vanhanaikaisesti, mutta millä voimalla se tapahtuukaan. Esteettistä ympäristöä, rakennuksia ja niiden sisätiloja, kirjailija arvottaa suorasukaisesti ja tarkasti. Tässä vaiheessa Kate Miskinistä ei vielä tiedetä mitään, joten Dalglieshin apulaisena toimii komisario Massingham.

Ennen kaikkea teos on kuitenkin tavattoman taitavasti kirjoitettu. Kaikki henkilöt ja heidän ongelmansa on kuvattu moniulotteisesti ja uskottavasti. Ja ongelmia riittää, sillä kirjailija tuntuu suhtautuvan elämään jotenkin surumielisesti (sen hyvistä puolista kuitenkin iloiten). Kirjan kuvaamassa maailmassa tai sen moraalisissa pohdinnoissa ei ole oikeastaan mitään viihteellistä, mutta silti dekkarin rakenne antaa kokonaisuudelle vahvaa vetävyyttä. Tällä kertaa itse rikoskuvio on hieman turhankin täyteen ahdettu, mutta eipä se juuri menoa haittaa.

Dalglieshiä en voi olla ihailematta. Hän on sivistynyt ja älykäs ihminen, joka on syvästi kiinnostunut kulttuurista. Luonteena hän on etäinen, mutta kykenee silti suureen myötätuntoon muita ihmisiä kohtaan. Poliisina Dalgliesh on esikuvallinen, alaistensa arvostama ammattilainen, joka toimii eettisesti ja osaa keskittyä olennaiseen ilman turhia ennakkoasenteita. Hän ei provosoidu, vaan luontevalla itsevarmuudella käsittelee ihmisiä taitavasti. Raadollisesta työstään huolimatta hän on myös onnistunut säilyttämään hyvätapaisen inhimillisyytensä. Nykyajan suhteellisten arvojen aikana tuollainen moraalinen voima tuntuu suorastaan virkistävältä.

Todistajan kuolema on juuri niin hieno kirja kuin lajinsa mestarilta vain voi odottaa ja lukukokemuksena se on kerrassaan vahva ja nautittava. Vaikka Jamesin uusimmatkin teokset ovat erinomaisia, on niissä sittenkin jo nähtävissä pieni rutinoituminen. Varhaisista Dalgliesh-kirjoista on suomentamatta vielä kaksi, sarjan toinen teos A Mind to Murder vuodelta 1963 ja neljäs Shroud for a Nightingale vuodelta 1971. Toivottavasti nekin saadaan nyt suomeksi?

Kirjoittaja: Pekka Turunen

Advertisements

Kommentit»

No comments yet — be the first.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: