jump to navigation

Lars Kepler: Paganini ja paholainen 3. kesäkuu, 2011

Posted by Leena Korsumäki in Dekkariarvioita.
Tags: , , ,
trackback

Ruumiin kulttuurin 2/2011 -numero ilmestyy viikolla 25. 92-sivuisen lukupaketin ennakkomaistiaisena julkaisemme kaksi kirja-arviota tässä blogissa.

Ruotsalainen tehotrilleri

Lars Kepler: Paganini ja paholainen

(Paganinikontraktet, 2010)
Suom. Elina Uotila. Tammi 2011. 622 s.
Kansikuva: Markko Taina

Menestyksen kultapöly on tuskin ehtinyt laskeutua kirjailijanimimerkki Lars Keplerin (pariskunta Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril) Hypnotisoijan jäljiltä, kun tarjolla on jo toinen muhkea jännäri. Paganini ja paholainen alkaa varsin kutkuttavasti. Ruotsin asevientipäätöksistä vastaava johtaja löydetään hirttosilmukasta kotoaan. Itsemurha vai murha?

Samaan aikaan tuntematon tappaja jahtaa rauhanaktivistia ja tämän poikaystävää Tukholman saaristossa. Suomalaissyntyinen rikoskomisario Joona Linna saa jälleen panna parastaan ehtiäkseen katkaista rikoskierteen.

Hypnotisoija tarjosi yhdistelmän ruotsalaisen jännityskirjallisuuden menestyselementeistä. Siinä oli Stieg Larssonilta tuttua mysteerin ja toiminnan vuorovetoa, Henning Mankellin ja Liza Marklundin huolenkantoa hauraasta ihmisestä yhteiskunnan kovissa rattaissa sekä Arne Dahlin raakuutta ja vilkasta mielikuvitusta.

Osa näistä elementeistä on edelleen tallella. Tästä ei tehotrilleri parane. Romaani on täynnä toimintaa, yllättäviä käänteitä ja kilpajuoksua kuoleman kanssa. Preesens-aikamuodossa kerrotut tarinat ovat monesti herkkiä teennäisyyden sävyille, mutta Keplerin romaanissa ratkaisu toimii.

Ehkä se johtuu siitä, että tarina etenee enemmän dialogin kuin suoran kerronnan varassa.

Sisällöllisesti yllätyksiä on vähemmän kuin Hypnotisoijassa. Asevienti on tärkeä mutta yhteiskunnallisten ruotsalaisjännäreiden kentällä melko yllätyksetön aihe. Siitä esiin nouseva tematiikka on melko mustavalkoista. Pahiksena on aitoon Bond-tyyliin upporikas liikemies.

Sivupääosassa oleva, unettomuudesta ja teiniviulutähteyden traumoista kärsivä sotamateriaalianalyytikko Axel Riessen tuo tarinaan outoa särmää. Riessenin asunnossa majailee nuori tyttö, joka on psykiatrisesti häiriintynyt ja tykkää nukkua Riessenin vieressä. Pedofiliaa vai mitä? Samalla kirjailijat esittävät Riessenin sympaattisessa valossa. Lukija ei voi kuin hämmentyä.

kirjoittaja: Janne Mäkelä


Advertisements

Kommentit»

No comments yet — be the first.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: