jump to navigation

P. D. James Jane Austenin jalanjäljissä 8. maaliskuu, 2012

Posted by Leena Korsumäki in Dekkariarvioita suomentamattomista teoksista.
Tags: , ,
trackback

Dekkariseuran tuoreessa jäsenkyselyssä Ruumiin kulttuuriin toivottiin enemmän suomentamattomien dekkareiden arvosteluja ja esittelyjä.

Tähän ei lehdessä oikein ole tilaa, sillä suomalaisten ja suomennettujen dekkareiden arviot ovat etusijalla ja arvosteluosasto Käräjät vie nyt jo ison osan joka numerosta. Uusien bloggaajien kanssa on ollut puhetta, että täällä blogissa suomentamattomien kirjojen esittelyille olisi hyvin tilaa. Niinpä kerron nyt vaikutelmia yhdestä tuoreesta lukukokemuksesta, vaikka jatkossa yrittänen kirjoittaa enemmän jotakin muuta kuin kirjaesittelyjä.

P. D. Jamesilta ilmestyi loppuvuodesta romaani Death comes to Pemberley, jonka henkilöitä ovat tutut ihmiset Jane Austenin klassikkoromaanista Ylpeys ja ennakkoluulo. Pyrin välttelemään jatko-osia, jotka on kirjoittanut joku muu kuin ensiosan tekijä. Jane Austen -fanina olen esimerkiksi tietoisesti kieltäytynyt lukemasta Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto-teosta. Mutta Jamesin kirjaa houkutti liikaa.

Tapahtumavuosi on 1803, kuusi vuotta Darcyn ja Elizabethin häiden jälkeen. He asuvat Pemberleyssä kahden lapsensa kanssa. Darcyn sisar Georgiana, joka on nyt täysi-ikäinen, asuu heidän kanssaan, eikä Janen ja Bingleynkään koti ole kovin kaukana.

Pemberleyssä valmistaudutaan tärkeisiin juhliin, kun paikalle saapuu vauhkoontunut Lydia Wickham väittäen, että hänen aviomiehensä on murhattu. Kuolleena löytyy kuitenkin Wickhamin ystävä kapteeni Denny, mutta Wickham joutuu syytteeseen Dennyn murhasta.

Teoksen juonisommittelu ei ole Jamesin laadukkaimmasta päästä, mutta rivien välistä on tulkittavissa, ettei se ole ollut hänelle tärkeintä. Hauskinta on ilmeisesti ollut tarttua Austenin rakastettuihin henkilöihin ja rakentaa heille jatkoelämää Ylpeyden ja ennakkoluulon viimeisten sivujen jälkeen.

Hyvästä lopputuloksesta päätellen James on myös nauttinut kielellisestä ja tyylillisestä haasteesta, Austenin maailmaan mukaan pääsemisestä. Minusta hän onnistuu siinä erinomaisesti.  Jo aloitus on tribuutti Austenille: ”It was generally agreed by the female residents of Meryton that Mr and Mrs Bennet of Longbourn had been fortunate in the disposal in marriage of four of their five daughters.”

Kaikki Ylpeyden ja ennakkoluulon henkilöt eivät ole mukana, ei esimerkiksi rouva Bennet (jota en enää näe muuna kuin tv-sarjan loistavana Alison Steadmanina), mutta uusia henkilöitäkään ei kovin monta ole, tärkeimpänä heistä Mr Alveston, Georgianaan ihastunut Bingleyn pariskunnan ystävä. Austenin maailmasta poiketen P. D. Jamesilla myös palvelijat saavat lihaa luidensa ympärille ja elävät omaa elämäänsä.

P. D. James ei muuten ole ensimmäinen brittidekkaristi, joka on kirjoittanut ”jatko-osaa” Austenin romaaneille. Hiljattain edesmenneen Reginald Hillin teoksessa There are no ghosts in Soviet Union and other stories on kertomus Poor Emma, jossa ollaan Austenin Emma-romaanin henkilöiden parissa ja aikakaudessa.

Molempia voin kyllä suositella lämpimästi Austenin ystäville, jotka ovat kaltaisiani epäilijöitä.  Liitän tähän loppuun vielä linkin New York Timesin arvioon Death comes to Pemberley -romaanista.

Mainokset

Kommentit»

No comments yet — be the first.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: