jump to navigation

valloittava Spenser 18. huhtikuu, 2012

Posted by Tiina Maria Onni in Dekkariarvioita suomentamattomista teoksista.
Tags: , , ,
trackback

Rough Weather, kirjoittanut Robert B. Parker. Spenser – kirjoitettuna s:llä niin kuin “se runoilija” eikä c:llä – palkataan häätilaisuuteen vähän kuin under cover –turvamieheksi. Häissä tapahtuukin yhtä ja toista ja Spenser tempautuu juttuun mukaan.

Robert B. Parker: Rough Weather. A Spenser novel.

Kiitän: henkilöiden ja erityisesti Spenserin nokkelaa sanailua.
Moitin: kirja on liian lyhyt!
Tähtiä: 5 (täydet)

Rough Weather on tekstinä niin viihdyttävä, että minun piti hillitä itseäni ahmimasta sitä yhdeltä istumalta. Juoni ei ole kummoinen, mutta sillä ei tuntunut olevan merkitystä. Spenserin kuivat huomautukset korvaavat ylenpalttisesti juonikuvion köyhyyden.

Ilahduttavaa oli, että Spenserin mainio aisapari, Hawk, oli taas mukana kuvioissa. Näiden kahden välistä humoristista dialogia on kirjassa melkein tarpeeksi (koskaan sitä ei ole ihan tarpeeksi).

Suosittelen tätä kirjaa ja kaikkia Parkerin Spenser-romaaneja, joita on yhteensä neljäkymmentä. Lisää aitoja Spensereitä ei ole odotettavissa, sillä kirjailija kuoli vuonna 2010. Ensimmäinen Spenser-kopio (Ace Atkinsin kirjoittama Lullaby) sen sijaan on jo ilmestynyt.

Robert B. Parkerin kirjoista on suomennettu vain kaksi, joista kummassakin on päähenkilönä Spenser: Looking for Rachel Wallace (suomennoksen nimi Kovaa peliä Bostonissa) ja Ceremony (Liian kaukana viattomuudesta). Ehkä alkuperäisen tekstin huumoria on liian vaikea kääntää suomeksi!

Advertisements

Kommentit»

1. Tiina Maria Onni - 3. Touko, 2012

Kiitos Keijolle mahtavasta kirjavinkistä! Vaikuttaa superkiinnostavalta.

2. Keijo Kettunen - 3. Touko, 2012

Osui muuten silmiini tällainen kirja, joka näkyy ilmestyneen USA:ssa aivan äskettäin. Sisältää siis tunnettujen rikos- ja jännityskirjailijoiden esseitä Robert B. Parkerista ja hänen sankaristaan. Olisi varmaan kiinnostavaa lukemista Spenserin ystäville.

http://www.vibrantnation.com/our-blog-circle/lesas-book-critiques/book-review-in-pursuit-of-spenser-ed-by-otto-penzler/

3. Keijo Kettunen - 19. huhtikuu, 2012

Jaa-a, mitähän tuohon sanoisi, lukemisesta alkaa olla jo niin kauan, että tarinat eivät ole enää mielessä kovin selkeästi. Aikoinaanhan esimerkiksi Ruumiin kulttuurin Kirjakäräjillä jälkimmäisen teoksen arvostelija tuntui kokevan syvää moraalista närkästystä koko Parkerin projektista – ikään kuin Parker olisi Marlowe-kirjoissaan syyllistynyt haudanryöstöön tai vähintään Chandlerin pesän likaamiseen. Itse en osaa kauheasti närkästyä, kun kaikenlaiset pastissit, sovitukset ja muunnelmat ovat kuitenkin kuuluneet kirjallisuuteen läpi vuosien. Mutta tietysti asiassa on se puoli, että astumalla ehdoin tahdoin Chandlerin kumisaappaisiin kirjailija asettaa itselleen riman kohtalaisen korkealle. Ja aika valju kuva niistä kirjoista on valitettavasti jäänyt. Parker varmasti tunsi lajiperinteen ja Chandlerin teokset läpikotaisin – hänhän teki aikoinaan väitöskirjankin kovaksikeitettyjen dekkarien sankareista – mutta tulos tuntui jotenkin kaavoihin kangistuneelta, vähän hengettömältä jäljittelyltä (ja jäi myös esikuvaansa kevyemmälle ja viihteellisemmälle tasolle).

Toki esimerkiksi Poodle Springsissä oli omat hauskat puolensa. Chandlerhan järjesti tarinansa alussa Marlowen naimisiin Vuosien varjossa esiintyvän Linda Loringin kanssa, ja Parker sitten kehitteli siitä tuoreen aviomiehen identiteettikriisejä. Ymmärtäähän sen, että kovaksikeitetylle yksityisetsivälle tulee ahdistuksia porvarillisen elämäntavan puristuksessa, kun joutuu lekottelemaan lepotuolissa rikkaan vaimon uima-altaalla ja isännöimään smokkikutsuja. Näistä kahdesta se ensimmäinen oli joka tapauksessa parempi kirja kuin Syvän unen jatkoromaani, josta jäi kyllä varsin yhdentekevä fiilinki.

4. Leena Korsumäki - 18. huhtikuu, 2012

Minäkin muistan hämärästi tv-sarjan. Kirjat ovat kyllä jääneet lukematta. Millaisia ovat nämä Chandler-jatkot? Olisiko esim. Marlowe etsii naista kannattanut jättää kirjoittamatta? Minä en ole erityisemmin innostunut tapauksista, joissa joku kirjailija jatkaa toisen tekijän keskeneräisen käsikirjoituksen loppuun tai kirjoittaa kokonaan uuden jatko-osan.

5. Keijo Kettunen - 18. huhtikuu, 2012

Sellaisen pienen täsmennyksen voisi ehkä tehdä, että kahden mainitun Spenser-kirjan lisäksi Parkerilta on suomennettu kaksi 1980–90-luvun vaihteen teosta, joissa hän hyppäsi Raymond Chandlerin ja Philip Marlowen kenkiin. Ensin hän täydensi Chandlerin keskenjääneen romaanikatkelman Poodle Springs samannimiseksi romaaniksi, joka ilmestyi suomeksi nimellä Marlowe palaa kaupunkiin. Toinen projekti oli Chandlerin klassikon Syvä uni jatko-osa Perchance to Dream, joka sai Suomessa nimen Marlowe etsii naista. Mutta Spensereitä ei ole tosiaan suomennettu kahta enempää.

Ensimmäinen suomennoshan sai nimensä Spenser-televiosarjasta, joka pyöri Suomessa 1980-luvun lopulla juuri tuolla nimellä Kovaa peliä Bostonissa (alun perin Spenser: For Hire). Ihan kohtalaisen myönteinen muistikuva siitä on jäänyt, olisi hauskaa nähdä jokunen jakso uudestaan. Spenseriähän esitti Robert Urich ja hänen aisapariaan Hawkia mustissa laseissaan Avery Brooks. Hawk sai myös oman, tosin melko lyhytaikaisen sarjan Hawk, joka sekin nähtiin Suomen kuvaruuduissa.

Parker on kieltämättä jäänyt Suomessa kovin vähille käännöksille. Kummallista, että esimerkiksi hänen dekkareitaan poliisipäällikkö Jesse Stonen tutkimuksista ei ole suomennettu ainuttakaan. Stonen (eli Tom Selleckin) pärstääkin on tosin päässyt katselemaan tv:stä ja dvd:ltä filmisovitusten kautta.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: